Filosofia

Shorinji Kempo ja Kongo zen

Kongo zen on zen-buddhalaisuuden muoto, jonka Doshin So sisällytti kehittämäänsä itsepuolustustaitoon Shorinji Kempoon. Hän yhdisti Buddhan ja Bodhidharman oppeja muokaten niistä hyvin käytännönläheisen opin siitä, kuinka ihminen voi parantaa omaa ja läheistensä elämän laatua. Kongo Zen opettaa kehon ja mielen ykseyttä ken zen ichinyo ja sitä, että ihmisen koko ilo ja onni löytyvät elämisestä puoliksi toisille ja puoliksi itselle. Harjoittelemalla ken zen ichinyo -periaatteen mukaisesti ihmiset voivat muokata itsestään luottamuksen arvoisia itselleen ja toisille. Tämän avulla ihmiset voivat edistää sekä omaa että myös toisten onnellisuutta koko yhteiskunnassa.

Shorinji Kempo on kongo zenin pääasiallinen harjoitusmuoto.

Shorinji Kempon filosofiset pääperiaatteet

Ken zen ichinyo – Keho ja mieli ovat yhtä

On yleistä ajatella, että keho ja mieli ovat erillisiä kokonaisuuksia. Kun jokin yllättää meidät, sydämen tahti kiihtyy, sairastummeniin myös mielialamme laskee. Kehomme ja mielemme ovat tiiviissä yhteydessä. Kun harjoittelemme Shorinji Kempoa, on tärkeää säilyttää tasapaino fyysisen ja henkisen harjoittelun välillä. Shorinji Kempo ei ole pelkkä mieleen liittyvä teoria, eikä tapa saavuttaa henkinen täyttymys pelkän fyysisen ponnistelun avulla. Shorinji Kempon harjoittelu on tapa kehittää yhtälailla sekä kehoa että
mieltä itsetutkiskelun ja itsessä piilevien mahdollisuuksien vapauttamisen avulla.

Riki ai funi – Rakkaus ja voima yhdessä
Vaikka ihmisellä olisi kuinka hyviä ajatuksia ja rakkautta muita kohtaan ei hän pysty oikomaan vääryyksiä, jos hänellä ei ole siihen tarvittavia fyysisiä kykyjä. Kauniistakin ajatuksesta tulee pelkkä korulause, jos sitä ei pysty viemään käytäntöön.
Toisaalta, vaikka ihmisellä olisi kaikki maailman voimat, mutta ei tieto kuinka käyttää niitä on hänen voimankäyttönsä silloin hyvin tuhoisaa ja haitallista muille ja lopulta hänelle itselleen. Pelkkä voiman käyttö ilman järkevää syytä tai päämäärää on väkivaltaa.
Voimaa tarvitaan pysäyttämään vääryys, ja rakkautta anteeksiantoon. Ilman voimaa ei vääryyttä koskaan saataisi pysäytettyä, ja ilman anteeksiantoa oltaisiin vain loputtomassa koston kierteessä.

Shushu koju – Puolustus ensin, hyökkäys sitten
Budossa, kuten Shorinji Kempossa, pyritään lopettamaan väkivalta ja kiistely. Jos kenshi hyökkää ei hän estä vaan aiheuttaa väkivaltaa. Shorinji Kempo on puolustusta ei hyökkäystä varten. Kenshin ei koskaan tulisi hyökätä ensin.
Vastustajan reaktion ”odottaminen” myös tarjoaa puolustajalle edun, sillä hyökkääjä paljastaa itsensä hyökkäyksensä aikana. Tätä taktista etua on opittava käyttämään.

Fusatsu katsujin – Suojele muita ilman vahinkoja
Jos kenshi loukkaantuu puolustaessaan itseään tai muita, ei hän ole suoriutunut tilanteesta parhaalla mahdollisella tavalla. Toisaalta tilanne on sama, jos hän joutuu vammauttamaan hyökkääjän pysyvästi. Shorinji Kempon tekniikoita ei pidä käyttää muiden vahingoittamiseen vaan ihmisten auttamiseen.

Goju ittai – Kova ja pehmeä yhdessä
Kovilla tekniikoilla tarkoitetaan lyöntejä, potkuja yms. Pehmeät tekniikat ovat vääntöjä, heittoja, lukkoja tms.
Tekniikoiden jaottelu koviin ja pehmeisiin on keinotekoista, sillä molempia tarvitaan toimivaan itsepuolustukseen. Painija pysähtyy lyönnillä, toisaalta hyväkin nyrkkeilijä on helposti avuton, kun painija saa hänestä otteen. Kiinassa on sanan lasku: ”Pehmeys voittaa kovuuden, kovuus murskaa pehmeyden.” Sekä kovat että pehmeät tekniikat ovat tärkeitä ja molempia pitää osata käyttää oikein.

Kumite shutai – Pariharjoittelu on perusta
Harjoiteltaessa itsepuolustusta tarvitaan pari, jonka kanssa harjoitella. Yksin tai säkin kanssa harjoitellessa jää harjoittelusta kokonaan puuttumaan vastustajan reaktiot. Yksi olennainen osa itsepuolustusta on reagoida oikein hyökkääjän liikkeisiin. Tuntematta ihmisen luontaisia refleksejä ja anatomiaa mitään vääntöä ja lukkoa ei saa kunnolla toimimaan. Jos haluaa oppia uimaan pitää mennä veteen, jos haluaa oppia puolustautumaan pitää olla joku jonka kanssa harjoitella.

??? Jokaisen harjoittelijan tulee ymmärtää Shorinji Kempon filosofia pääpiirteittäin. Vaikka Shorinji Kempo onkin Japanissa rekisteröity uskonnoksi (Kongo Zen Sohonzan Shorinji), on se länsimaalaisen ihmisen kannalta lähinnä elämän filosofia. Se ei ota kantaa jumalan olemassa oloon eikä kuoleman jälkeiseen elämään, vaan se pyrkii opettamaan kuinka ihminen voi elää elämänsä onnellisena tässä ja nyt. Shorinji Kempon harjoitteleminen ei siis ole ristiriidassa ns. varsinaisten uskontojen kuten kristinuskon kanssa.